Mitä tehdä kun on vaihteeksi kokonainen vapaa viikonloppu?
Ja todennäköisesti säätiedotukset lupaa jälleen vesisadetta suunnilleen koko
viikonlopuksi? Kuten tänä viikonloppuna
todellisuudessakin kävi. Yleisesti tässä tilanteessa olisin käpertynyt sohvan
nurkkaan, tuijottanut telkkaria koko viikonlopun juurikaan liikahtamatta siitä.
Vaikka toisaalta rankan työputken päätteeksi on aivan ihanaa kun ei todellakaan
tarvitse tehdä yhtään mitään. Saa vain nauttia olostaan, tehdä hyvää ruokaa ja
todella katsoa niitä ”aivot narikkaan – elokuvia”.
Jostain syystä sain eilen aivan omituisen energian puuskan
ja päätin tälläytyä kunnolla. Uusi ihana hame päälle, korkkarit jalkaan ja puna
huulille. Tästä suunnattiin keskustaan vaikka seuraa en saanutkaan. Kaikki
olivat ilmeisesti normaalissa sadekelin moodissa eikä jaksanut ulos lähteä. Olin
jo pitkään suunnitellut joululahja ostoksiani, joten tälle reissulle lähdin
sateesta ja kaikkien vähiten jouluisesta säästä huolimatta. Olen aina inhonnut
joulu ruuhkia ja ostosvimmassa päättömästi sinkoilevia ihmisiä, joten
joululahjat on aina ostettu hyvissä ajoin ilman kiirettä ja kiukkuisia ihmisiä.
Vaikka olen aina ollut henkeen ja vereen se sukumme joulun
hengetär niin en voi sietää sitä että joulusta aletaan hössöttää ja stressata
jo lokakuussa. Rakastan joulua, silloin kun on joulu. Kaikki tietävät sen
tulevan joka vuosi samaan aikaan. Miksi joulukoristeet sitten ilmestyvät
kauppojen hyllyille joka vuosi aina vain aikaisemmin? Ensi viikolla varmaan
Stockmannille on jo ilmestynyt joulukuuset hyllyjen päätyyn. Eräässä kaupassa
käydessäni huomasin jo myynnissä olevat joulukoristeet ja meinasin suutuspäissäni
marssia suoraan ulos liikkeen ovesta. Tässä taas asia jota en vain voi
käsittää. Eivätkö ne voisi edes odottaa Marraskuuhun?
No mutta siis samalla reissulla poikkesin hieman enemmän kulturellimpaan
tilaisuuteen ja kävin katsastamassa erään valokuva näyttelyn, jossa on pitänyt
poiketa jo pidemmän aikaa. Rock- valokuvaaja Ville Juurikkalan Islander
näyttely Kehrä Interior – galleriassa oli suorastaan henkeä
salpaava. Upeat kuvat Turunmaan- sekä Porvoon saaristosta vei kyllä mennessään.
Olen lapsesta saakka viettänyt paljon aikaa saaristossa veneillen ja
mökkeillen, joten meri ja saaristo ovat todella lähellä sydäntä. Ja tähän
lisätään vielä Juurikkalan aivan upea tapa kuvata.
Olen pidemmän aikaa seurannut Juurikkalan
uraa pääasiassa rock-kuvaajana ja todella tykästynyt hänen tapaansa kuvata.
Suosittelen ehdottomasti muitakin käymään näyttelyssä, mutta parempi mennä pikimmiten,
sillä näyttelyä on jäljellä enää muutaman päivän, jonka jälkeen näyttely
siirtyy New Yorkiin. Käykääpä ainakin katsastamassa kuvia näyttelyt
kotisivuilta: Islander- näyttely
Eilisen energian purkaus jatkui vielä hetken tänä aamuna kun
kuurasin kämppämme lattiasta kattoon aina saunaa myöten. Ehkäpä tämä saa
riittää tältä viikonlopulta ja loppu päivä vietetäänkin sitten aivan
ehdottomasti sohvan nurkkaan käpertyen kirjan kanssa.
Tässä vielä vähän syystunnelmaa jouluisten tekstien
vastapainoksi:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti