torstai 24. heinäkuuta 2014

Lehmien kokoontumisajot ja viikonloppu saaressa.

Viime viikonloppu tuli tarpeeseen. Olimme suunnitelleet kyseistä viikonloppua jo useamman kuukauden ja buukannut viikonlopun kalentereihin varmaan huhtikuussa. "Hullujen lehmien"  kokoontuminen noin 10 vuoden jälkeen. Oli hauskaa. Vietimme viikonlopun kummmitätini mökillä saaressa. Ilma oli aivan ihana, lämmin ja aurinkoinen. Rusketus sai hyvin lisän, mikä on uskomatonta, koska yleensä palan kun aurinko paistaa hiukankin lämpimämmin. 



Vitsit oli hyvin ala-arvoisia ja todella huonoja, mutta nauratti kuitenkin niin, että on vatsa vieläkin kipeä. Ja oli aivan ihana nähdä kaikkia useamman vuoden jälkeen. Kummitätiä tietysti näen säännöllisesti, mutta muuta porukkaa hervemmin. Sovittiinkin viikonlopun päätteeksi, että koitetaan tehdä tästä ainakin vuosittainen perinne. 



Viikonloppu oli aivan mielettömän rentouttava. Kesä töiden puolesta on ollut aika raskasta, ja se lomakin meni reissatessa isovanhempien kanssa Venäjällä. Tuli todella tarpeeseen saada loikoilla laiturilla auringossa, molskahtaa mereen aina kun lämpö alkoi  tuntua liialta ja valetaa mustikkamättäillä keräämässä varastoa talveksi. Puhumattakaan kaikesta muusta. Saunomisesta, grillaamisesta ja pelkästä naisseurasta. Ja se miten ei tarvinnut lainkaan välittää niinkin typeristä asioista kun ulkonäkö ja muistinko harjata hiukset saunan jälkeen. 


Viikonloppu sai kyllä hieman dramaattisemman lopun kun sunnuntai-iltapäivänä ympäri suomea riehuneet ukkoset ylsi myös Lounas-rannikolle. Oltiin tekemässä lähtöä kun huomattiin sadeseinämän lähestyvän. Kohta sitten tuli vettä kuin Esterin sieltä ja tuuli nostattu aikamoisen aallokon. Siinä porukassa ei edes ymmärretty pelätä vaan ihasteltiin salamointia. Kunnes se pienen pieni kippo (vene) herätti meidän huomion. Siinä aallokossa touhu oli jo todella vaarallisen näköistä ja yritettiin huitoa ja huuttaa että kaveri tulis laituriin kunnes sää selkiintyisi. Tyyppi onneksi tajusi asian itsekin ja rantautui sitten naapurin laituriin. Tyypillä ei ollut edes vaatteita vaan jotkut pikkaset uimahousut. Ei ollut ilmeisesti ajatellut, että ukkoskuuro yllättää kesken matkan. Tätä kirjoittaessa itseasiassa alkoi ukkostaa taas. 

No koko hommaa kesti alka tunnin ja sitten oltiinkin jo matkalla mantereelle ja kaupunkiin. Viikonlopusta jäi hyvä mieli ja rentoutuneena sain jatkaa maanataina yöhoitajan hommiin. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti