Huh, hieman hätkähtää kun huomaa, että Heinäkuukin on jo puolessa välissä. Mihin alkukesä on kadonnut? Kauheasti kaikkea pientä ja ennen kaikkea töitä. Suurin kiukustuksen aihe tänävuonna on viimevuotisen työttömyyden aiheuttama lomien katoaminen. Kesälomaa ei ole kuin nimeksi pieni pätkä Elo-syyskuun vaihteessa. Mutta onneksi sitä lomaa sentään on edes muutama päivä.
Alkukesän aikana tuntuu, ettei mitään ole tapahtunut ja mitään ei ole saanut aikaiseksi. Välillä on sellainen olo ettei vapaapäiväkään ole ollut. Ehkäpä tähän tulee korjaus jatkossa.
Alkukesä on tosiaan mennyt vauhdilla. Kovinkaan paljon ylimääräistä vapaata ei ole ollut. Rakas ystäväni menee naimisiin muutaman viikon päästä ja polttareiden ym järjestäminen on ollut yllättävän stressaavaa. Hauskaa toki sen lisäksi. Polttarit vietettiin pari viikkoa sitten ja kaikkien vastoinkäymisien jälkeen päivä oli onnistunut, hauska ja rento. Päivä ei ollut mitenkään extreme tai sisältänyt mitään hurjia tempauksia, vaan alusta lähtien tarkoituksena oli viettää rento, kiva päivä hyvällä porukalla. Ohjelmassa olikin siis lähinnä yhdessäoloa, saunomista ja perinteistä tyttöjen juoruilua. Muutamia morsiustaikojakin tuli luonnollisesti tehtyä. Oikeastaan päivä oli juuri sitä, mitä itsekin tavallaan oli kaivannut. Eihän sitä samalla tavalla osannut rentoutua, sillä itse oli toisena seremoniamestarina koko hommassa, mutta kivaa oli kaikilla.
Seuraava etäppi onkin sitten itse häät. En ole koskaan ollut kaasona. Olin elämäni ensimmäisissä häissä viime vuonna. Eihän tässä ole hajuakaan mitä kuuluu tehdä. Päivästä tulee varmasti ihana ja mieleenpainuva, mutta silti. Entä jos pillitän koko seremonian ajan kirkossa. Jos jäädyn kaikkien vieraiden edessä. Onneks ei sentään tarvitse pitää puhetta. Koko häävieraiden joukosta tunne varmaan viisi ihmistä. Sekin jännittää, mutta samalla on kauhean innostunut. Tämä kaikki naurattaa välillä, kun miettii, että olen kuitenkin vain kaaso. Morsian tässä on se kenen kuuluu stressata ja jännittää. Ehkä tavallaan myötäelän tätä asiaa hänen rinnallaan, kyseessä on kuitenkin hyvin tärkeä ystävä.
Häiden jälkeen odottaakin jo se kauan kaivattu kesäloma. WIEN!
Viimeiset pari päivää olen viettänyt käytännössä laiskotellen. Lukien, nauttien ulkoilmasta ja mökkeillen. Nyt kotiin palattua kotona tuoksuu puhtaalle mäntysuovalle. Yksi lempiasioistani. Vielä pitää hieman siivota, mutta en malttanut olla viskaamatta vastapestyä puhdasta mattoa heti keittiöön. Lattiakin tuli pesytä vasta viikonloppuna kun paiskasin lattialle rikki juomalasin. Kesän tuoksuja kotona. Ulkona sataa kaivattua vettä. Tässä istutaan miettien tätä elettävää kesää hörppien teetä ja nauttien olosta. Ei tää kesä ehkä sittenkään ole hullumpi vaikka vapaa-ajan puuttestä on tullut kiukuteltuakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti