Mulla on joululahja stressi.
Tiedän, että vielä on hyvää aikaa. Mutta sitten toisaalta,
kun tuudittautuu siihen ajatukseen, niin kohta on kiire. Eikä toisaalta mulla
ole edes paljoa ostettavana, mutta kaksi aivan totaalista ongelmatapausta
käsissä. Ollaan perheen kesken vihdoin sovittu ettei ”aikuisille” osteta
lahjoja, koska kaikkien nurkissa on jo liiaksiin sitä turhaa krääsää. Mutta
pari ystävätärtä kaipaisi muistutuksen siitä kuinka rakkaita ne todella mulle
on. En haluaisi tosiaan sortua typeriin turhanpäiväisiin lahjoihin, vaan
ostaa/hankkia/tehdä jotain mikä todella merkkaa jotain tai jolla on jotain
käyttöä.
Lopulta aloin miettiä kirjoja, mutta ei ole mitään käsitystä
minkälaisista kirjoista kaverit tosiaan tykkää. Koruja on tullut ostettua niin
paljon, että mieli tekisi vaihteeksi hommata erilainen lahja. Sitähän jo todennäköisesti
odotetaan. Mietin astioita, mutta en ole todellakaan kiinnittänyt huomiota onko
kavereilla jotain tiettyä tyyliä/sarjaa. Toisaalta kävi mielessä jokin pieni
hemmottelu paketti, mutta ne ovat kuitenkin aika kalliita. Enpä tiedä.
Tässä on tullut taas huomattua miten sitä ei omista minkään
valtakunnan mielikuvitusta lahjojen suhteen. Olen kuitenkin pienestä saakka
ollut sitä tyyppiä, joka rakastaa antaa lahjoja ja ilahduttaa muita. Ihan
mukulana sain isänpäivänä itkupotkuraivarin, kun isä olikin jo hereillä
aamulla, en saanut toteuttaa perinteistä isänpäivä herätystä lahjojen ja
isänpäivä halien kanssa. Ja tätä jaksaa puoli sukua muistella edelleen. Haluan
ilahduttaa muita. Mutta mikäpä olisi paras tapa tänä vuonna? Sitä jäämme
miettimään kuumeisesti, kunnes jälleen päädyn johonkin typerään perinteiseen
mitäänsanomattomaan ratkaisuun.
Olisiko jollain nopeaa kivutonta ratkaisua ongelmaan?
Perunanuijalla kaaliin mielikuvituksen lisäämiseksi?
Mielikuvituksen puutteen lisäksi joululahja stressiä lisää paniikki, että joudun jouluruuhkiin metsästämään näitä kyseisiä lahjoja. Jouluruuhkat on yksi asia mitä vihaan tässä maailmassa. Ihmiset sekopäisinä poukkoilemassa kaupasta toiseen uskomattomassa kulutuspsykoosissa. Rahaa palaa tavaroihin joita kukaan ei tule koskaan tarvitsemaan. On joulu sitä ja joulu tätä. Ja pahuksen poro sukkia. (sain viimejouluna lahjaksi porosukat). Minkä ihmeen takia joku haluaisi porosukat?
Ihmispaljoudet kauppakeskuksissa saa muutenkin näkemään punaista, joten pyrin olemaan ajoissa liikenteessä.
Ja mistä tämä kaikki sai alkuunsa? Bongasin äsken naapuritalon ikkunalaudalta kynttelikön. Kyllä se joulu sieltä vaan taas tulee. Ei ehkä ihan vielä, mutta tulee kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti