keskiviikko 14. marraskuuta 2012


Mulla on joululahja stressi.

Tiedän, että vielä on hyvää aikaa. Mutta sitten toisaalta, kun tuudittautuu siihen ajatukseen, niin kohta on kiire. Eikä toisaalta mulla ole edes paljoa ostettavana, mutta kaksi aivan totaalista ongelmatapausta käsissä. Ollaan perheen kesken vihdoin sovittu ettei ”aikuisille” osteta lahjoja, koska kaikkien nurkissa on jo liiaksiin sitä turhaa krääsää. Mutta pari ystävätärtä kaipaisi muistutuksen siitä kuinka rakkaita ne todella mulle on. En haluaisi tosiaan sortua typeriin turhanpäiväisiin lahjoihin, vaan ostaa/hankkia/tehdä jotain mikä todella merkkaa jotain tai jolla on jotain käyttöä.

Lopulta aloin miettiä kirjoja, mutta ei ole mitään käsitystä minkälaisista kirjoista kaverit tosiaan tykkää. Koruja on tullut ostettua niin paljon, että mieli tekisi vaihteeksi hommata erilainen lahja. Sitähän jo todennäköisesti odotetaan. Mietin astioita, mutta en ole todellakaan kiinnittänyt huomiota onko kavereilla jotain tiettyä tyyliä/sarjaa. Toisaalta kävi mielessä jokin pieni hemmottelu paketti, mutta ne ovat kuitenkin aika kalliita. Enpä tiedä.

Tässä on tullut taas huomattua miten sitä ei omista minkään valtakunnan mielikuvitusta lahjojen suhteen. Olen kuitenkin pienestä saakka ollut sitä tyyppiä, joka rakastaa antaa lahjoja ja ilahduttaa muita. Ihan mukulana sain isänpäivänä itkupotkuraivarin, kun isä olikin jo hereillä aamulla, en saanut toteuttaa perinteistä isänpäivä herätystä lahjojen ja isänpäivä halien kanssa. Ja tätä jaksaa puoli sukua muistella edelleen. Haluan ilahduttaa muita. Mutta mikäpä olisi paras tapa tänä vuonna? Sitä jäämme miettimään kuumeisesti, kunnes jälleen päädyn johonkin typerään perinteiseen mitäänsanomattomaan ratkaisuun.

Olisiko jollain nopeaa kivutonta ratkaisua ongelmaan? Perunanuijalla kaaliin mielikuvituksen lisäämiseksi? 

Mielikuvituksen puutteen lisäksi joululahja stressiä lisää paniikki, että joudun jouluruuhkiin metsästämään näitä kyseisiä lahjoja. Jouluruuhkat on yksi asia mitä vihaan tässä maailmassa. Ihmiset sekopäisinä poukkoilemassa kaupasta toiseen uskomattomassa kulutuspsykoosissa. Rahaa palaa tavaroihin joita kukaan ei tule koskaan tarvitsemaan. On joulu sitä ja joulu tätä. Ja pahuksen poro sukkia. (sain viimejouluna lahjaksi porosukat). Minkä ihmeen takia joku haluaisi porosukat? 

Ihmispaljoudet kauppakeskuksissa saa muutenkin näkemään punaista, joten pyrin olemaan ajoissa liikenteessä. 

Ja mistä tämä kaikki sai alkuunsa? Bongasin äsken naapuritalon ikkunalaudalta kynttelikön. Kyllä se joulu sieltä vaan taas tulee. Ei ehkä ihan vielä, mutta tulee kuitenkin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti