Yökön elämää...

Ja siis nyt ei puhuta pahoinvoinnista... Kolme yötä, lomaa kuumeisesti odottaen, olen viettänyt työn touhussa. Pimeässä hiljaisessa sairaalassa. Ja se loma, mainittakoon odottaa enää neljän tunnin päässä. Aikani kuluksi, kun hetkeksi vauhti hiljenee päätin pistää pienen päivityksen

Kahvia on kulunut nyt pannullinen kohta ehkä toinenkin. Alkuyö meni kovin vauhdikaasti ja jossain vaiheessa tuntui ettei kädet riitä enää siihen työmäärään. Nyt nautin hetken taukohuoneen pehmeästä sohvasta ja aamuyön päättömistä tv-ohjelmista (nolot vartalot). 

Ihanaa aamua kaikille jotka muutaman tunnin kuluttua heräilee kun itse köröttelen kohti "yö"unia.