Huh mihin tääkin kesä on taas mennyt. Ja edellisestä postauksesta on sen pari
kuukautta aikaa. Jos mulla olisi lukijoita olisi hirveä morkkis päällä moisesta
hiljaiselosta ja maan päältä katoamisesta. No here w ego again ja vihdoin sillä
paivitetyllä ulkoasulla. Vaikka en vieläkään osannut tai tajunnut miten saisin
lookista just sellaisen kuin haluaisin. Nyt ollaan kuitekin taas askeleen
lähempänä haluttua.
Kaikessa lyhykäisyydessään kesä on mennyt töissä. Loma on
vielä edessä noin puolentoista viikon kuluttua. Nyt saa ihmetellä kuka idiootti
ikinä on suostunut siirtämään lomaa Elokuun LOPPUUN??? Ja siis sitähän jatkuu
vielä Syyskuun puolelle. Kerta se on ensimmäinenkin mutta kaipa tässä hengissä
selvitään. Juhannuksen jälkeen mulla oli sentään viikon lomanpätkä, ja jos sitä
ei olisi ollut, niin olisin painanut duunia tähän saakka enemmän tai vähemmän
ranteet auki meiningillä. Nyt saa juuri lomalta palanneet työkaverit kuunnella
reilun viikon meikäläisen ”kohta alkaa loma” rallattelua.
Edellisen postauksen jälkeen on tapahtunut kaikenlaista.
Siis töiden lisäksi, kukapa haluaa kuunnella valitusta hankalista potilaista ja
loputtomasta loman odotuksesta. Juhannuskin on tainnut olla tässä välissä. Ja
juhannus oli hiukan erilainen kuin mitä olin alun perin suunnitellut. Olin
juhannuspäivän aamuun saakka töissä. Yövuorot oli napsahtanut meikäläisen
hoidettaviksi tällä kertaa. Juhannus oli siis varattu koomailua, sohvalla
makaamista ja armotonta mässäilyä varten. Ja olihan silloin mun synttäritkin. 25
vuoden kriiseily vaihtui kohta 30 kriiseilyyn kun siirryttiin sen 25-vuoden
toiselle puolelle. Kuitenkin
Juhannuspäivän iltana, saunan jälkeen, pyjama päällä sohvalla maatessani sain
puhelin soiton työkavereilta, jotka antoivat tunnin varoitusajan pistää neiti
juhlakuntoon.
Sanomattakin selvä että tuli hiukan kiire. Tunti myöhemmin,
hamonen päällä kaverin autossa matkalla ties mihin oli kyllä nauru herkässä. n.
10 tuntia myöhemmin palasin kotiin humalassa, onnellisena ja vielä ihmeissäni
siitä että olin edelleen hereillä. Ja oli erittäin hauskaa. Tuli siinä
valvottua neljä yötä putkeen.
Juhannuksen jälkeen sillä yhdellä lomaviikolla oli Rock the Beach- festarit Helsingin Hietsun rannalla. Auriknoa riittä ja kerrankin en todellakaan polttanut itseäni, vaikka vietimme koko pitkän päivän aurinkoa palvoen. Lukuunottamatta niitä muutamia kaatosade episodeja. Stone Sour, Nilly Talent ja Green Day rokkasi sen päivän muistin sopukoihin pitkäksi aikaa.
Seuraava kesän kohokohta oli sanomattakin 27.7.-13
Olympiastadionilla. Muse Helsingissä. Keikka joka räjäytti tajunnan x100000.
Olisikohan ollut viiden kerta kun kyseisen kokoonpanon näin ja edelleen he
onnistuvat yllättämään ja ylittämään suurimmatkin odotukset. Aivan järkyttävän
mieletön keikka. Ja biisit soivat päässä edelleen. Seurana oli paras ystävä ja
pikkuveli, joten siitäkään en voi lähteä valittamaan. Seuraavaa kertaa
odottaessa.
Kesään on kuulunut pickinejä Kaivariin, aurinkoa parvekeella
ja kävelyjä Vantaajoen varrella. Kaiken kaikkiaan suhteellisen onnistunut Kesä
sanoisin. Eikä se kesä ole vielä ohi. Porvooseen en ole VIELÄKÄÄN
päässyt/jaksanut mennä. Riittäävän seikkailunhaluisia kavereita etsiessä J Jatkuvasta työnteosta
huolimatta on ollut ihana kesä.
Ja edellisen postauksen muuttosuunnitlemista lisää sen
verran, että pistin maanantaina kaksi hakemusta TYKSiin. Vielä viikon verran
haluaikaa jäljellä ja nähdään pääsenkö edes haastatteluun. Jännittäviä aikoja
eletään. Jos luonto suo niin lokakuun loppuun mennessä tämä neitokainen
asustelee jälleen kotikonnuilla Suamen Turus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti