Muutin takaisin Turkuun vajaan kolmen Vantaan vuoden jälkeen hieman reilu vuosi sitten. Neljän kuukauden ajan asuin vanhempieni luona vanhassa rakkaassa vinttihuoneessa ennen oman asunnon löytämistä. Nyt yhdeksättä kuukautta omassa kolossa asuneena sain ihmeellisen elämyksen tänä aamuna, kun jälleen pyörittelin kalusteita ja kasailin uutta kirjahyllyä. Tämä on Koti. Isolla Koolla.
Vaikkakin vuokra-asunto, niin siitä huolimatta olen kotiutunut asuntoon paremmin kuin olisin voinut kuvitella. Vuokranantajien kanssa eilen istuimme kahvilla keittiössä ja suunnittelimme uusia keittiön kaappeja. Tai no kaapin ovia. Sain vaikuttaa omalla mielipiteelläni, jonka he huomioivat, jotta viihtyisin vielä paremmin.
Onhan täällä vielä paljon tehtävää, kalusteet ovat pitkälti Ikea- kamaa ja hätäisesti aikoinaan hankittuja, joista haluaisin hiljalleen päästä eroon. Projekti jatkuu hiljalleen.
Mutta istuessani kahvikuppi kourassa sohvan nurkalla asuntoa katsellen tuli kyllä sellainen olo, ettei tästä enää enempää Kotia saa. Keittiöstä leijailee jälleen ihana tuoreen leivän tuoksu ja radiosta soi hiljalleen musiikki. Tunnelma on mahtava, vaikka on vain Keskiviikko iltapäivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti