Sain eilen hepulin. Tai idea siihen hepuliin tuli jo viikonloppuna, kun äiti toi terveisinä Mummilta puolikkaan kurpitsan ja vanhempien luota pussillisen tuoreita omenoita omista puista. Aloin hulluna säilömään. Sen lisäksi ostin vielä puolukoita. Mustikat ja raparperihan oli pakastettu jo aiemmin Elokuussa.
Hikihatussa hepulin vallassa heiluin keittiössä koko armaan Maanantai-päivän. Rappukäytävässä oli jos jonkin moisia tuoksuja, joita naapuritkin ihmettelivät.
Kurpitsaa oli PALJON!!! Vaikka se olikin vain puolikas. Enkä rehellisesti koskaan ollut käsitellyt kurpitsaa. Enpä toki ollut aikaisemmin keitellut omenaa ja puolukkaa hilloksikaan.
Kurpitsasta tuli loputa piirakkaa, survosta ja paahdettua sellaista. Suurin osa päätyi pakastimeen.
Kurpitsapiirakka eli tää perinteinen Jenkki Pupmkinpie oli ihanaa. Vaikka ensikertalaisena touhuinkin niin onnistuin mielestäni aika hyvin. Kaveri Norjan puolelta Instagramin välityksellä lähetteli terveisiä, että voisin jo lopettaa kuvien postailun, sillä hänen 21 päivän protsku-kuuri ja laihin menee ihan mönkään kohta.
Sisko alkoi jo ehdottamaan punaista tupaa ja peruna maata. Enhän mä ole koskaan tehnyt mitään tälläistä. Jostain syystä näin "aikuisuuden" myötä on alkanut nauttia mielettömästi siitä, mitä itse saa aikaan. Voin talvella tehdä lettuja oman omppusoseen kera. Tai Jouluksi leipoa sitä Pumpkin pieta itse tehdystä kurpitsasoseesta. Ja raparperikiisseliä.
Ihana talvi tulossa siltä osin. Itse tehty :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti